Kolari
Pieni saikkaus, tai siis episodi, sattui ensimmäisen huoltoaseman pihalla (Skaidiplassen) johon pysähdyimme. Sepin yrittäessä parkkeerata, eräs huolimaton kuljettaja peruutti suoraan pyörän päälle ja taas molemmat kaatuivat - tällä kertaa toiselle kyljelle. Ihme ja kumma ei vieläkään mitään jälkeä pyörässä ja pikaisen testiajon perusteella myöskään etuputket eivät vaurioituneet. Tätä ei kuitenkaan voida pelkästään silmämääräisesti todeta, joten reissun jälkeen pyörä pitää käyttää huollossa tarkistuksessa. BMW:ssä on ESA järjestelmä, joka sähköisesti ohjaa jousituksen ja iskunvaimennuksen säädöt, joten nuo osat ovat varmasti kalliita, joten parempi pelata varman päälle ja tarkistuttaa ne.
Vaikka kaatuminen tapahtui asvaltille, ei myöskään vaatteisiin tullut mitään naarmuja tai nirhaumia - Rukalla on ilmeisen kestävät ajokamppeet. Otimme kuljettajalta henkilötiedot ja kuvauksen tapahtumasta ylös, jos myöhemmin ilmenee ongelmia.
Myöhemmin Sepin jalka hieman oirehti kaatumisen seurauksena ja huomasimme myös vasemman etuvilkun hieman vääntyneen irti kiinnityksestä.
Moottopyöräilystä
Moottoripyöräilyn mukava suola on yhteenkuuluvuus. Tämä tulee ilmi jo niin, että lähes kaikki motoristit tervehtivät toisiaan tien päällä, mutta myös niin, että lähes jokaisella pysähdyksellä saat juttuseuraa muista motoristeista kansalaisuudesta riippumatta. Jo nyt reissumme aikana olemme jutelleet monien eri maiden motoristien kanssa niitä näitä. Yleensä jutunaiheet ovat liittyneet tietysti pyöriin ja ajovarusteisiin sekä myös mukaviin reitteihin ja nähtävyyksiin. Välillä jutut menevät myös aika henkeviksi. Kolaripaikalla satuimme juttusille parin suomalaisen motoristin kanssa, jotka suosittelivat Nordkapin sijasta käymistä Mehamn nimisessä paikassa, jossa on mantereella sijaitseva pohjoisin kahvila - Nordkaphan sijaitsee saarella. Lisäksi Mehamniin menee kuulemma hieno mutkainen ja juuri päälystetty mutkainen tie, jonka varrella on huikeat näkymät. Tämä on kuulopuhetta, sillä me emme sinne ajaneet vaan jatkoimme Nordkappiin pelkästään siksi, koska olimme sen jo aiemmin valinneet yhdeksi reissumme päätavoitteeksi.
Sivulaukut
Olisi syytä opetella pakkaamaan niin, että tavarat saisi laukkuihin ilman ylimääräisiä miettimisiä siitä, mihin ne sopivat tai kuuluvat. Toistaiseksi BMW:n alumiinisiin sivulaukkuihin ei olla ostettu sisälaukkuja, jotka olisivat kyllä kätevät. Vinkkinä säästeliäälle: osa kaupasta saatavilla olevista kestokasseista sopii kyseisiin laukkuihin täydellisesti - ellei satu häiritsemään, S- tai K- ryhmän logo. Sen päälle voi toki liimata BMW:n logotarran halutessansa. Alumiinilaukut hikoilevat kuitenkin niin paljon, että sisälaukun on syytä olla muovinen - lisäksi alumiinilaukkujen irrotus ja kuljettaminen majapaikkaan joka ilta on käytännössä aika mahdoton tehtävä.
Pienemmässä Gessussa olevat Vario sivulaukut ei ole käytössä niin kätevät kuin alumiiniset, koska ne on sivusta avattavat. Myös näistä laukuista puuttuu sisälaukut, mutta laukkujen epäsäännöllisen muodon vuoksi em kestokassit eivät toimi tässä laukkutyypissä oikein mitenkään. Toisaalta nämä laukut on helppo irrottaa pyörästä ja kantaa sellaisinaan majapaikkaan käyttöä varten.
Yritämme tehdä laukkujen pakkauksen siten, että jokainen artikkelityyppi (esim. Paidat, Housut, väliasu, alusvaatteet yms.) on pakattu erillisiin pusseihin jotka on nimetty. Tämä säästää aikaa etsiessä esim tarvittavaa vaatetta. Tässä menetelmässä on kuitenkin hiottavaa, koska esim pyykkikassi kasvaa matkan edetessä, joten se tarvitsee tilaa eri tavalla kuin matkan alussa. Toisaalta muut pussit pienentyvät, mutta voi olla, että tyhjeneminen ja täyttyminen ei tapahdu tasaisesti sivulaukkujen kesken.
Tästä tekstistä voikin päätellä, että tavaraa on tullut tälläkin kertaa otettua matkaan hieman liikaa. Viimeisiin blogiteksteihin yritämme kasata "lessons learned" osion, josta näkee mitä teimme väärin reissua suunnitellessamme ja mihin olisi pitänyt paneutua hieman enemmän.
Kohti Nordkappia
Haverin jälkeen jatkoimme matkaa kohti päivän kääntöpistettä eli Nordkappia - Manner-Euroopan pohjoisinta maanteitse saavutettava paikkaa (Wikipedia). Vaikka ilma korkealla ja pilvien joukossa ajettaessa välillä tuntui kylmältä niin jatkoimme silti sinnikkäästi eteenpäin. Matkan varrella on myös lukuisia eripituisia tunneleita, joiden sisällä ilman lämpötila saattaa tipahtaa monta astetta. Osassa tunneleissa myös katon läpi tihkuu kylmää vettä läpiajavien suureksi riemuksi. Ja jos siinä ei vielä kaikki niin joissakin tunneleissa varoitetaan myös jäätymisvaarasta.
Matka itsessään on kokemus ja maisemat sekä sääkelit vaihtelevat suuresti. Ajon aikana on syytä tarkkailla ympärilleen sillä teiden varsilla saattaa majailla myös poroja, lampaita ja myös hirviä. Kahta ensimmäistä näimme monta kertaa, mutta onneksi hiriviä ei yhtään. Muuten - jos lampaan ajaa tiellä hengiltä (helppoa) niin sen hinta on noin 3000 euroa. Pääsiäisenä se on jo paljon halvempaa ja saa kohtuullisen helposti kaupan kylmätiskiltä.
Koitamme matkojen aikan ottaa paljon kuvia pyöristä ja maisemista ja joskus hyvän kuvan saaminen vaatii vähän taitelua - niinkuin näkyy :)
Nordkapp
Pääsimme lopulta perille vaikka välillä tuntuikin siltä, että etäisyydet Norjassa ilmoitetaan linnuntien mitoilla sillä välillä tuntui ettei matka edisty ollenkaan. Tiellä on paljon liikennettä ja paikoin ohittaminen on hankalaa ellei peräti mahdotonta. Keskinopeus tiellä oli ehkä noin 60 km/h - joku voi tosin päästä nopeampiinkin lukemiin jos ei noudata ohituskieltoja ja on valmis uhkarohkeisiin ohituksiin.
Navigaattori näyttää etäisyyden päätepisteeseen ja seurasimme lukeman pienenemistä kunnes se oli jo alle 1 km ja viimein sumun keskeltä pilkisti rakennus ja puomit. Kyseisessä rakennuksessa oli nainen, jolle piti maksaa pienimuotoinen pysäköintimaksu, joka oli kahdelta moottoripyörältä 520 NOK. Tällä hinnalla saa toki myös majoittua alueella teltalla jos mukana on siihen tarvittavat varusteet ja pääsee sillä toki näkemään myös kaiken muun mitä alueella on - ja siellähän on. Muun muassa Thai-museo, pieni kappeli, Norjan kuninkaan tekemä patsas - kaikki aivan SAIRAAN hienoja ... Jos sellaisesta tykkää. Mutta eihän tuonne oikeasti kukaan mene mistään muusta syystä kuin siitä, että saa sanoa käyneensä manner-euroopan pohjoisimmassa kohdassa ja ostaa sen kunniaksi ylihinnoitetun tarran, hinamerkin ja muuta rihkamaa.
Tämä ei pelkästään vaikuta vaan ON aivan ryöstöhinta sillä itse alueella ei ole juurikaan nähtävää, mitä ei näkisi monessa muussa paikassa aivan ilmaiseksi. Tämän lisäksi alueella on hyvin usein merisumua, sadetta tai muuta poikkeuksellista, joka estää näkyvyyden. Meille kävi myös näin. Alueella oli valtava sumu, mutta onnistuimme kuitenkin ottamaan kuvan siitä ainoasta asiasta mikä siellä ihmisiä kiinnostaa eli siitä pallopatsaasta niemen nokassa. Hieno oli ja MEKIN olemme siellä nyt käyneet.
No - ehkä tämä on hieman kriittinen kirjoitus ja kyllähän mekin nämä asiat suurimmalta osin tiedettiin jo etukäteen ja silti halusimme sinne päästä ja matka itsessään oli kyllä kaiken arvoinen. Toista kertaa sinne ei enää tarvitse mennä - edes hyvällä ilmalla - mutta kyllä siellä oli mukava kuitenkin käydä.
