Aiheet

tiistai 2. elokuuta 2016

Päivän määränpää Lofootit

Auringonpaisteessa matkaan
Tuntui taas mukavalta olla pyörän päällä jokseenkin hyvin nukutun telttayön jälkeen. Toki pelkästään hyväilevä auringonpaiste edesauttoi tätä tunnetta, mutta odotimme jo kovasti Lofoottien mahtavia maisemia miettien olisivatko ne maineensa veroiset. Olimme kuulleet aiemmin, että Lofootit ovat jotain aivan erilaista muuhun Norjan maisemaan verrattuna, joten odotukset olivat kovat. Pääsimme leiripaikaltamme päätielle E10, jota pitkin pääsee Å i Lofotenin pieneen kylään. Saman tien oli löytänyt moni muukin eikä ihme, sillä ei sinne oikein muita teitä pitkin pääse. Tie oli kuitenkin aika ruuhkainen ja sen täyttivät lukuisat asuntoautot ja -vaunut ja myös polkupyöräilijät, joita oli kapealla tiellä ja vastaantulevassa liikenteessä vaikea ohittaa. Ei meille, mutta lähinnä noille edellämainituille kulkuneuvoille. Muutaman kerran polkupyöräilijöitä nähtiin myös pitkissä tunneleissa, joissa näkyvyys ei todellakaan ollut paras mahdollinen - ainakaan kun juuri olit ajanut tunneliin sisään. Täälläkin lämpötila tunneleissa saattaa laskea jopa kymmenen astetta eikä koskaan tunnelista ulostullessa voinut tietää millainen maisema tai lämpötila oli odottamassa "maan pinnalla".



Koitimme useasti puhelimista seurata sääennustuksia Lofooteille, mutta totesimme sen nopeasti olevan turhaa sillä lämpötiloilla oli hurjia eroja lyhyenkin ajon jälkeen. Yleensä isommat muutokset tulivat juurikin tunneleiden jälkeen.

Mahtavia maisemia
Lofoottien maisemat olivat kyllä maineensa veroiset ja aurinkoinen, selkeä keli korosti kaikki sen parhaat puolet. Pysähtelimme jälleen usein kuvaamaan maisemia. Koko reissun ajan nautimme itse matkasta emmekä niinkään sen määränpäästä. Meillä ei ollut kiire minnekään ja suosittelemme sitä kyllä vilpittömästi muillekin. Vaikka ei tällaiset maisemat valokuvissa millään näytä niin hienoilta kuin luonnossa niin siltikin kannattaa pysähtyä sitä hetkeksi ihailemaan.



Eräs maisemapaikka sijaitsi pienen mäennyppylän päällä tien vieressä ja kiipesimme sinne katselemaan näkymiä. Hetken siinä oltuamme samalle paikalle tuli myös Ruotsalaispari, jolla oli mukanaan koira. Kun pyysin heitä ottamaan meistä kuvan niin tuo koira parkkeerasi heti poseeraamaan meidän kanssamme ja istui siinä niin kauan kun muutama kuva meistä otettiin.



Fiskebolin lauttarannassa pysähdyimme hetkeksi syömään vohvelikahvit. Norjassa vohvelit tarjoillaan monin eri tavoin, mutta aika usein siihen kuuluu mansikkahillo ja hieman hapan ranskanerma. Tämä oli ensin aika erikoinen yhdistelmä, mutta loppujen lopuksi ihan hyvän makuinen yhdistelmä makeutta ja happamuutta. Lauttarannasta otimme tämän kuksakuvan.

Hääkuksat
Kyseiset kuksat saimme ystäviltämme häälahjaksi ja siihen liittyi sellainen ehto, että kuksat piti kuvata jäämeren rannalla. Ensimmäisen kuvan tästä otimme Nordkapin reissun aikana ja matkan aikana niitä tuli otettua useitakin. Itse asiassa ajattelimme ottaa nämä kuksat mukaamme myös maailmalle ja ottaa niistä kuvia paikoissa joissa käymme. Kuksat edustavat mukavalla tavalla myös kotimaatamme Suomea.



Nusfjord
Tarkoituksemme oli ajaa Lofoottien päähän asti ja sitten ajaa samaa tietä takaisin niin kauaksi kuin ajo tuntuisi mukavalta. Matkan aikana kuitenkin päätimme majoittua lähelle Lofoottien kärkeä ja valitsimme paikaksi Nusfjordin pienen kalastajakylän, jossa näytti olevan vapaita huoneita. Poikkesimme kylään tehdäksemme mökkivarauksen ja jatkaa sen jälkeen vielä Lofoottien kärkeen asti. Valitettavasti majapaikkoja ei ollut enää tarjolla, mutta Nusfjordiin johtava tie maisemineen oli todellakin vierailun arvoinen. Ehdottomasti kannattaa käydä tutustumassa paikkaan, sillä se ei tee isoa poikkeamaa reittiin.



Å i Lofooten
Ajoimme suoraan Nusfjordista Å:hon - matkalla on kaksi siltaa, jotka arkkitehti on suunnitellut vain yksisuuntaiselle liikenteelle. Näin ollen vietimme suurimman osan ajasta odotellen omaa vuoroamme ylittää sillat. Matkalla oli myös pari hienoa maisematunnelia, joiden merenpuoleinen sivu oli avonainen, vain pilareilla tuettu. Maisema olisikin mennyt hukkaan umpinaisessa sillassa - tästäkään emme saaneet kuvia otettua pysähdysalueiden puuttuessa.



Kun saavuimme Å:hon, kello oli vasta vähän yli neljä ja aurinko paistoi selkeältä taivaalta. Aivan niemenkärjessä - niin pitkällä mihin mopolla tietä myöten pääsi, oli ilmeisesti kalojenkuivauspaikka. Tuolla paikalla oli "ainoastaan" kalan päitä enää jäljellä ja haju oli suorastaan mielenkiintoinen - tuhansia ja tuhansia kalanpäitä kuivatuksessa.. yök!


Kuivantun kalanhaju oli onneksi paikallinen ja lämpötilan puolesta keli oli oli juuri otollinen pienelle terassikierrokselle, joten saimme puhuttua itsemme ympäri ja päätimme hakea makuusijan tuosta pienestä kylästä. Ensimmäisellä leirintäalueella oli mökki vapaana, mutta tavallisuudesta poiketen, päätimme tarkistaa mökin kunnon ennen majoittumista. Tämä osoittautui todella hyväksi ajatukseksi, koska mökki oli karsea -se haisi pahalle ja oli varusteltu vanhoin laverein - hyi! Hintaa mökillä olisi ollut vain vaivaiset 400 NOK, jonka hintaista Norjassa on hankala löytää, mutta mielummin vaikka taivasalla, kuin yö siinä mökissä.



Seuraavalla pysähdyksellä meillä onnisti ja saimme vuokrattua Feskarbrygga:sta erittäin hyvin varustellun mökin, jossa jopa liinavaatteet kuuluivat hintaan. Hinta oli hieman korkea (1200NOK), mutta sijainti ja näköalat hienot.





Aurinko paistoi edelleen täydeltä terältä ja päätimme pistäytyä viereisen kylän (Moskenes) kaupassa (Coop) ostamassa aamupalatarvikkeet sekä pari olutta illaksi. Vajaan puolen tunnin päästä siitä kun lähdimme kauppaan palasimme takaisin ja olo oli epätodellinen - koko niemenkärjen oli nielaissut sankka sumu ja lämpötila oli laskenut sen johdosta 8 astetta.. siinä meni ne terassikelit siltä päivältä. Tosin terassikierros olisi muutenkin ollut liiottelua, kun emme nähneet siellä kuin yhden ravintolan. Ehkä majoituspaikan pitäjällä on hyvät välit Luojaan ja heti kauppojen synnyttyä hän voi vääntää katkaisijasta "normaali sää" kytkimen päälle, jolloin sumu mereltä nousee kylälle.


Mökkimme keittiönurkkaus oli varusteltu kaikin keittovälinein ja mökistä löytyi jopa TV, jota emme kuitenkaan katsoneet. Ruuaksi kokkikolmosemme valmisti säilykepurkki makaroonia ja lihapullia sekä ruskeita papuja - nam! ;)



Hieman sumuisesta säästä huolimatta onnistuimme ottamaan ihan kivoja kuvia - ei tosin ihan tyypillisiä maisemakuvia kuitenkaan.









Päivän ajokilometrit 345km ja kokonaismatka 3542km.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti