Alkuun pieni päivitys edelliseen tekstiimme, joka kertoi matkastamme Nordkapiin. Maksamallamme hurjalla pysäköintimaksulla vietimme määränpäässämme aikaa liki pari tuntia kunnes otimme kohteeksemme reissumme toisen päätavoitteen eli Lofootit. Käytännössä se kuitenkin tarkoitti ajoa takaisin Altaan, jossa yövyimme tutuksi tulleessa paikassa eli CampAltassa. Olimme perillä sen verran myöhään, että muut leirintäalueet olivat jo täynnä eikä CampAltastakaan löytynyt enää kuin yksi mökki, jota he eivät olleet vuokranneet sen pahan hajun vuoksi. Kysyimme josko voisimme kuitenkin käydä katsomassa paikkaa ensin ja totta kai saimme siihen luvan. Mökki oli samankokoinen kuin se, jossa vietimme edellisen yön, mutta tässä mökissä oli vain sohva ja kerrossänky. Ja se haju ... siis mikä haju. Mökki haisi juuri siltä kuin tuollaisen pienen puumökin pitääkin haista. Toisaalta voi toki olla niin, ettei meidän suomalaiset nenämme olleet niin herkät kuin Norjalaisten ystäviemme. Toisaalta me kyllä haistoimme kuivatun kalan hajun ja he eivät, että tuokin teoria on hieman kyseenalainen. Niin tai näin me totta kai käytimme tilaisuutta hyväksemme ja tinkisimme mökin hintaa niin alas kuin saimme ja se irtosi lopulta hintaan 400 NOK. Olimme tyytyväisiä sillä saimme taas ladattua kännykät ja kypäräpuhelimet ja totta kai käytyä pesulla. Päivän ajokilometrit välillä Alta - Nordkapp - Alta oli yhteensä 476 km
Päivän rytmitystä
Aamulla sitten aloitimme ajamisen kohti Lofootteja. Muuten meidän aamu ei tarkoita kovin aikaista aamua ja yleensä pääsimme matkaan vasta kymmenen aikaan vaikka miten olisimme illalla valmistautuneet aamulähtöön. Tämä kuvio toistui koko matkamme ajan, mutta missän vaiheessa se ei meitä haitannut. Jotkut pitävät siitä, että lähtevät aikaisin liikkeella ja ovat aikaisemmin perillä, meillä tuo vain meni toisinpäin. Toki - jos olet aikaisemmin majapaikassa niin sinulla on suuremmat mahdolliset saada majoituspaikka ja myös päästä valitsemaan minkä paikan haluat. Otimme tämän kuitenkin enemmän seikkailuna ja ajattelimme, että jos emme jonnekin pääse niin sitten nukumme teltassa.
Vuonojen kiertämistä
Seurasimme Altasta E6 tietä, joka mutkitteli pienten kylien läpi vuonojen reunoja. Norjassa ei juuri kannata hakea pieniä mutkateitä, sillä nämä päätiet ovat yleensä mutkaisia, hitaita ja osin myös ruuhkaisia, mutta samalla tarjoavat aika huikeita maisemia ja katsottavaa. Toisaalta myös huoltoasemia on matkan varrella useita eikä näin myöskään polttoaine pääse loppumaan. Pysähtelimme matkan aikana usein kuvaamaan maisemia ja välillä tietysti myös syömään. Vuonoissa oli erikoista nähdä miten paljon vuorovesivaihtelu paljastaa merenpohjaa ja sitäkin meidän piti ihmetellä.
Skibotnissa oli niin hienoja pilvien takaa pilkistäviä vuorenhuippuja, että pysähdyimme siellä hetkeksi valokuvaamaan mopoja ja maisemaa. Tässä niistä kuvista yksi.
Tromssaan vai Bjorkvikiin?
Nordkjosbotnissa pysähdyimme puolestaan huoltotauolla lähinnä itsemme vuoksi ja siinä tuli kuvattua Seijan mielestä parhaat Norjalaiskaramellit, sekä hänen mukanaan kulkeva pikku Koala-maskotti - joka on kyllä vieläkin aika pelästyneen näköinen :)
Tällä samalla paikalla vielä mietimme mitä kautta haluamme ajaa Lofooteilla sillä yhdessä vaiheessa ajattelimme ajaa Tromssaan ja sieltä pienempää tietä Gryllefjord nimiseen paikkaan, josta menee lautta tietä nro 82 seuraten Andenesiin - joka sijaitsee aivan Lofoottien pohjoispäässä (ainakin omasta mielessäni lasken sen jo Lofootteihin vaikka totuus voi ollakin jotain muuta). Nordkjosbottenista tie erkanee Tromssaan sekä myös eteenpäin kohti Bjerkvikia ja Narvikia, jonka reitin sitten valitsimme.
Bjorkvik
Matkaosuuden huikein maisema avautui meille laskeutuessamme vuorilta alas Bjorkvikiin. Hieno auringonlasku valaisin alla olevan kylän ja sen edessä olevan vuonon - sekä vuonon takana olevat vuoret todella ällistyttävällä tavalla. Maisema oli kirjaimellisesti kuin postimerkki. Valitettavasti tuolla tienpätkällä ei ollut ainoatakaan pysähdyspaikkaa eikä tielle voinut pysähtyä valokuvia ottamaan. Maisema on ikuistettu mieliimme, mutta valitettavasti sitä emme pysty näyttämään tässä blogissa. Alla oleva kuva on kuitenkin Bjorkvikistä, jonne pysähdyimme majoitusta varten. Bjerkvik Hotel - oli ehdokas majoitukseen ja siellä olikin vapaita huoneita, mutta huoneen hinta suhteessa hotellin ulkoiseen habitukseen ei mielestämme ollut missään linjassa emmekä suostuneet maksamaan ryöstöhintaa huoneesta. Niinpä lähdimme jatkamaan matkaa eteenpäin etsien leirintäalueita ja muita mahdollisia majoituksia.
Yöpyminen suolla
Sekä Google, että TomTom navigaattorimme löysi mahdollisen leirintäalueen Grovfjordiin johtavan tien varrelta, joten ajoimme sinne vain havaitaksemme, että se oli suljettu. Ei ihme - sillä tuon tien varrella ei ollut kuin muutama kalastusmökki eikä juuri yhtään liikennettä. Kyllästyimme majapaikan etsintään hämärtävässä ja sumuisessa illassa ja päätimme sen sijaan nukkua yön teltassa. Alue näytti olevan pääosin suota, mutta löysimme sieltä hiekkaisen parkkipaikan, jonne pystytimme telttamme. Paikka ei totisesti ollut hieno, mutta sai kelvata näin myöhään yöllä.
Hätistelimme mäkäräisiä ja kokkasimme iltapalaa retkikeittimellä ennen kuin kävimme nukkumaan ohuille telttapatjoillemme. Olimme nukkuneet niin monta yötä "oikeilla" patjoilla, että tämä patja tuntui ERITTÄIN kovalta selän alla. Uni kuitenkin tuli ulkoilmassa hyvin.
Päivän ajokilometrit
Ajomatkaa Altasta leiripaikkaamme tuli 513 kilometriä ja muuten koko reissumme yhteiskilometrit tähän asti on nyt 3197 km.
Aamutoimet mahtavissa maisemissa
Heräsimme aikaisin aamulla auringon paisteeseen ja aloimme kömpiä ulos teltasta. Näytti tulevan erittäin hieno ilma Lofoottien taltuttamiseen. Kaskotellessamme viimeisiä unenrippeitä päältämme havahduimme tarkemmin tutkimaan yöpymispaikkaamme, joka nyt näytti kirkkaassa päivänpaisteessa kutakuinkin erilaiselta kuin sumuisena iltana. Voitte vain kuvitella miltä tuntuu herätä kuvan näköiseen maisemaan kun on kuvitellut nukkuvansa suurinpiirtein keskellä suota :)
Ja tosiaan - vaikka heräsimme jo ennen seitsemää eikä ohjelmaan kuulunut muuta kuin tätä maiseman ihmettelyä, aamupuuron keittoa, tiskaus, pikapesu kylmässä vuoristopurossa ja tavaroiden pakkaus - niin siltä pyörän selkään pääsimme vasta hieman ennen kymmentä. Jonnekin se aika vain meiltä katosi. Nyt kuitenkin pyörän päälle ja lämpimän auringonpaisteen saattelemina kohti Lofoottien kärkeä ja paikka nimeltä Å i Lofoten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti